V VUOSILOMA
12 § Vuosiloma ja lomaraha
1. Yleistä
Tämän lisäksi noudatetaan vuosilomalain säännöksiä soveltuvin osin niissä vuosilomaan liittyvissä kysymyksissä, joista tässä ei ole erikseen sovittu.
2. Peruskäsitteitä
1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
2. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on 5 kohdan mukainen vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi.
3. Vuosiloman ansaintapäiviä ovat lomanmääräytymisvuoden aikana työssä oltujen päivien ja vuosiloma-ajan lisäksi työssäolopäivien veroiset päivät, joita koskeva tyhjentävä luettelo on 7 kohdassa.
4. Lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
5. Lomakausi on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
6. Lomapäiviä ovat arkipäivät. Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.
7. Talvilomapidennyksellä tarkoitetaan 20 kohdan mukaisesti määräytyvää, lomakauden ulkopuolella pidettävän loman pidennysosaa.
8. Säästövapaalla tarkoitetaan lomavuoden varsinaisista lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirrettyä loman osaa.
3. Vuosiloman pituus
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa:
1) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta;
2) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi VR-yhtiöiden palveluksessa vähintään yhden vuoden tai mikäli hänellä on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomamääräytymiskuukautta;
Toimihenkilö, joka on tullut palvelukseen esimerkiksi 1.9.1997 ja joka on ollut palkattomalla vapaalla 1.1. - 31.12.1999, ansaitsee lomanmääräytymisvuoden 1.4.1999 - 31.3.2000 täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta (1.1. - 31.3.2000) lomaa 3 x 2 1/2 päivää, sillä palkaton vapaa ei katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä palvelusta.
Siten esimerkiksi toimihenkilö, jonka palvelussuhde on alkanut 12.4.1998, ansaitsee vuosilomaa 2 1/2 päivää kultakin lomanmääräytymisvuoden 1.4.1998 - 31.3.1999 täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Esim: Toimihenkilö, jonka palvelussuhde on alkanut1.8.2005 ja joka eroaa palveluksesta 31.8.2006, saa 1.8.2005 ja 31.3.2006 väliseltä ajalta kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomaa 2 päivää (enintään 8 x 2 päivää) ja 1.4.2006 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta lomaa 2 1/2 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta (enintään 5 x 2 1/2 päivää). Samaa sääntöä noudatettaisiin myös silloin, jos palvelussuhde päättyisi 31.7.2006 (lomaa enintään 4 x 2 1/2 päivää).
3) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen lomakauden alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa 9 kohdassa mainittua palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta. (Ei koske toimihenkilöä, jonka työsuhde on alkanut 1.1.1998 tai sen jälkeen).
Mikäli toimihenkilö, joka on ollut palveluksessa esimerkiksi 1.1.1990 alkaen ja joka on keskeytyksittä palvellut koko lomanmääräytymisvuoden 1.4.1999 - 31.3.2000, saavuttaa 15 vuotta vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa 1.9.2000, saa hän tästä johtuvan loman pidennyksen (enintään 12 x 1/2 päivää).
Siten on virheellinen esimerkiksi sellainen tulkinta, jonka mukaan toimihenkilö, jolla on 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta ja joka saavuttaa 15 vuotta vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa esimerkiksi lomavuoden marraskuussa, saisi 6 lisäpäivää 30 vuosilomapäivän ja siitä mahdollisesti jo saadun talvilomapidennyksen (enintään 6 päivää) päälle. Maksimilomaksi ei siis voi tulla 42 lomapäivää, vaan loman enimmäispituus on tällaisessa tapauksessa aina 36 päivää.
2. Jos toimihenkilö ennen lomavuoden päättymistä saavuttaa edellisen kappaleen alakohdan 3 mukaiseen pitempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta saman lomavuoden aikana tästä johtuvan loman pidennyksen. Pitämättä jäänyttä loman pidennystä tai sen osaa ei voida siirtää seuraavaan lomavuoteen eikä asianomaisella myöskään ole oikeutta saada siitä korvausta.
3. Vuosiloman talvilomapidennyspäivät määräytyvät kohdan 20 mukaisesti.
4. Pyöristyssääntö
1. Jos lomaa laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, annetaan päöivän osa täytenä lomapäivänä.
2. Lomakorvaus ja lomaraha maksetaan täysiltä päiviltä.
3. Pyöristyssääntöä noudatetaan vasta lomaa annettaessa.
5. Täysi lomanmääräytymiskuukausi
1. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työsuhteessa palkallsiena vähintään 18 päivää. Mikäli toimihenkilö on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänellä tästä syystä kerry ainoatakaan kahdeksaatoista palkallisena työsuhteessa olopäivää sisältävää kahdeksantoista päivää, katsotaan lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana toimihenkilö on ollut työssä vähintään 35 työtuntia.
2. Mikäli toimihenkilöllä saman lomanmääräytymisvuoden aikana on sekä palvelussuhteen alku- että päättymiskuukautena niin vähän palkallista työssäoloa, että hän ei ansaitse kummaltakaan kuukaudelta vuosilomaa pääsäännön mukaisesti, voidaan laskea molempien kyseessä olevien kalenterikuukausien työssäolopäivien lukumäärä yhteen. Mikäli niiden lukumäärä on vähintään kahdeksantoista, luetaan palvelussuhteen alku- ja päättymiskuukausi yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.
Esimerkiksi palvelussuhteeseen 18.6. - 6.9. sisältyy kolme täyttä lomanmääräytymiskuukautta ja palvelussuhteen kestäessä 15.6. - 15.7. ansaitaan vuosilomaa yhdeltä täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
3. Kalenterikuukauttapidetään täytenä lomanmääräytymiskuukautena silloinkin, kun toimihenkilö on kuukauden aikana ollut kahden tai useamman VR-yhtiön palveluksessa. Näiden palvelussuhteiden ei tarvitse liittyä välittömästi toisiinsa.
6. Toimihenkilön oikeus vapaaseen
1. Jos toimihenkilö on sopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry täysiä lomanmääräytymiskuukausia, hänellä on palvelussuhteensa kestäessä oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut palvelussuhteessa. Vapaan ajalta maksettavasta lomakorvauksesta on sovittu kohdissa 23, 24 ja 25.
2. Toimihenkilön on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä kohdissa 11 ja 12 on sovittu vuosiloman jakamisesta ja antamisesta.
7. Työssäolon veroiset päivät
1. Vuosiloman määräytymisen perustana on lomanmääräytymisvuosi ja -kuukausi, jotka on määritelty peruskäsitteissä.
Toimihenkilön ei ole katsottava olleen työssä niinä päivinä, joina hän on ollut palkattomalla vapaalla tai muuten poissa muusta kuin jäljempänä mainituista syistä.
Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa, lauantai-, sunnuntai-, pyhäpäiviä sekä muita palkallisia vapaapäiviä.
2. Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä vuosilomaa sekä seuraavista syistä johtuvaa poissaoloa:
1. Sairauden tai tapaturman vuoksimyönnetty palkallinen vapaa.
2. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi myönnettyä vapaata sellaisen ajan osalta, jolta toimihenkilölle on suoritettu palkkausta tai sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys tia vanhempainrahaa.
3. Poissaoloa reservin harjoituksen, ylimääräisen palveluksen tai siviilipalvelulaissa tarkoitetun täydennyspalveluksen takia tai maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukursseille määrättynä taikka työstä vapautettuna palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmisujoukkoa varten Suomessa, taikka Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin.
4. Poissaoloa sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.
5. Poissaoloa sellaisiin työnantajan järjestämiin tahi sen muutoin osoittamiin opikursseihin osallistumisen takia, joiden ajalta on suoritettu palkkausta.
6. Palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti.
7. Poissaoloa opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan johdosta, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta, jos toimihenkilö on opintovapaan jälkeen välittömästi palannut työnantajan palvelukseen.
8. Poissaoloa sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia.
9. Poissaoloa lomauttamisen takia, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan.
10. Poissaoloa ilman omaa syytään työstä pidätettynä, estettynä tai estyneenä olemisen takia.
11. Poissaoloa kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa.
Tässä tarkoitetaan kuntoutusrahaa, joka joko VR Eläkesäätiö sr. maksaa tai Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutusrahalain /566/05) perusteella.
12. Poissaolo ammattitaudin tai työtapaturman johdosta annettavan kuntoutuksen vuoksi.
Työssäolopäivien veroisia ovat päivät, jotka ollaan poissa lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyksestä kuntoutuslaitoksessa ammattitaudin tia työtapaturman johdosta, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana, kuitenkin siten, että jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta työssäolopäivien veroisena yhteensä enintään 75 työpäivää.
8. Lomapäivien laskentasäännöt
1. Annettaessa vuosilomaa toimihenkilölle, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi (ns. irtopäivien laskentasääntö).
2. Jos kyseessä on viikko, johon sisältyy pyhäpäivä tai itsenäisyyspäivä, jouluaatto, pääsiäislauantai, vapunpäivä tai juhannusaatto kuluu lomaa vain viikkoon sisältyviä arkipäiviä vastaava määrä.
3. Ns. irtopäivien laskentasääntö merkitsee sitä, että mikäli toimihenkilölle on myönnetty vuosilomaa esimerkiksi siten, että jollakin viikolla lomapäiviä ovat maanantai ja tiistai ja jollakin muulla viikolla maanantai, tiistai ja keskiviikko, on näillä viikoilla myönnettyjä viittä lomapäivää kohden luettava saman lomanmääräytymisvuoden lomissa lisäksi yksi päivä lomapäiväksi. Mikäli lomakirjanpidossa kyseinen päivä halutaan yksilöidä, tapahtuu se siten, että viidettä irtopäivää seuraava arkilauantai merkitään lomapäiväksi. Lomaan ei tarvitse sisältyä mitään tiettyä vähimmäismäärää lauantaipäiviä, vaan lomapäivien lukumäärä lasketaan edellä mainittuja laskentasääntöjä noudattaen.
4. Mikäli vuosiloma on kuitenkin myönnetty siten, että se käsittää kaikki kyseisen viikon arkipäivät ja viikkoon sisältyy pääsiäislauantai, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- tai juhannusaatto tai kirkollinen juhlapäivä, ei lomaa katsota myönnetyksi vajaana kalenteriviikkona, vaan täytenä kalenteriviikkona. Tällaisia päiviä ei pidetä irtopäivinä eikä niiden lisäksi enää määrätä yhtä vapaata arkilauantaita lomapäiväksi.
5. Mikäli lomaa annetaan vuodenvaihteen jälkeen siten, että saman kalenteriviikon aikana pidetään sekä vanhaa että uutta lomaa, noudatetaan tällöinkin edellä selostettuja laskentasääntöjä.
6. Irtopäivien laskentasääntöä noudatetaan myös vuodenvaihteen jälkeen myönnetyn loman osalta edellä mainitun laskentasäännön mukaisesti. Tällöin ei kuitenkaan ole mahdollista merkitä irtopäiviä uudesta lomasta.
7. Mikäli lomaa on siirretty annettavaksi seuraavan kalenterivuoden puolella, ja loma on pidetty hajapäivinä siten jaksotettuna, että vanhan loman viimeinen lomapäivä on viides irtopäivä, ei uudesta lomasta määrätä yhtä päivää lomapäiväksi.
8. Mikäli vanhasta lomasta jäljellä olevat viisi päivää annetaan kuitenkin siten, että loma pidetään maanantaista perjantaihin, on myös kyseiseen viikkoon sisältyvä arkilauantai lomapäivä eli lomapäiviä kuluu tässä tapauksessa kuusi. Tällaista lauantaipäivää ei kuitenkaan lasketa uuden loman irtopäiväksi.
9. Edellä selostetut laskentasäännöt merkitsevät säännöllisesti viisipäiväistä työviikkoa tekevän toimihenkilön lomapäivien laskennassa myös seuraavaa:
Jos loma määrätään alkamaan esimerkiksi perjantaina ja se kestää lisäksi seuraavan viikon kokonaan, ei ensimmäistä lauantaita lasketa lomapäiväksi, vaan kyseisestä jaksosta kuluu lomaa 1 + 6 päivää, vaikkakin toimihenkilö on lomalla myös kyseisen lauantaipäivän, eikä häntä voida kutsua töihin kyseiseksi päiväksi.
10. Jaksotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden vuosiloma merkitään sen mukaisesti kuin sitä on pidetty ja lomaan sisältyvät arkipäivät merkitään lomapäiviksi riippumatta siitä, onko kyseessä arkilauantai vai muu arkipäivä.
Jos lomaa on pidetty esimerkiksi sunnuntaista lauantaihin, kuluttaa se 6 vuosilomapäivää. Keskiviikosta perjantaihin pidetty loma kuluttaa 3 vuosilomapäivää ja keskiviikosta seuraavan viikon maanantaihin pidetty loma kuluttaa 5 vuosilomapäivää, eikä tällöin sovelleta irtopäivien laskentasääntöä.
9. Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika
1. Vuosilomaan oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan VR-yhtiöissä palveltu aika sekä niille toimihenkilöille, joiden palvelusaika on alkanut ennen 1.1.1998, myös muu päätoiminen valtion tai siihen rinnastettava palvelus mukaan luettuna 7 kohdassa mainitut keskeytysajat. VR-yhtiöt ovat: VR-Yhtymä Oy, VR Osakeyhtiö, Oy VR-Rata Ab ja Corenet Oy.
2. Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 7 kohdassa mainitut työn keskeytysajat, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkausta.
3. Milloin vuosilomaan oikeuttava työsopimussuhde ei katkea, ei myöskään palkaton työn keskeytyminen katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä palvelusta.
10. Vuosiloman antamisajankohta
1. Varsinaisesta vuosilomasta annetaan vähintään 18 lomapäivän osuus työnantajan määräämänä aikana lomakautena, joka on 1.6. alkava ja 30.9. päättyvä aika, nämä päivät mukaan luettuina.
2. Vuosiloman 18 lomapäivää ylittävä osa voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman lomavuoden aikana tai toimihenkilön suostumuksella viimeistään kuitenkin seuraavn lomakauden alkuun mennessä.
11. Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen
1. Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia, että toimihenkilö pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.
2. Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta lomavuodelle, jolle lomakausi sijoittuu, ja seuraavalle lomavuodelle 31.5. mennessä. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.
3. Työnantaja voi sopia toimihenkilön kanssa hänen aloitteestaan enintään kuuden arkipäivän pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
4. Jos toimihenkilön palvelussuhde päättyy ennen kuin hänellä on edellä 1 - 3 momentin mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia palvelussuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä palvelussuhteen kestäessä.
5. Talvilomapidennyspäivät annetaan lomakauden ulkopuolella saman lomavuoden kuluessa tai seuraavana vuonna ennen kesäkuun 1. päivää. Oikeus talvilomapidennykseen määräytyy sen lomavuoden vuosilomien pitämisehn mukaan, jona vuosilomien perusteena oleva lomanmääräytymisvuosi päättyy.
12. Vuosiloman antamista koskeva menettely
1. Työnantajan on selvitettävä toimihenkilöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava henkilölle tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon henkilöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.
2. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan on se saatettava asianomaisen tietóon vähintään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.
3. Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella.
4. Ilman toimihenkilön suostumusta lomaa tai sen osaa ei saa määrätä alkavaksi vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman toimihenkilön suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.
5. Vahvistetun työvuorotaulukon perusteella tulevia jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.
6. Työnantaja ei saa ilman toimihenkilön suostumusta määrätä vuosilomaa toimihenkilön äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos toimihenkilön vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa 10 kohdassa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.
13. Vuosiloman siirtäminen
1. Milloin toimihenkilö on vuosilomansa tai sen osan alkaessa sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai vapaalla erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, on loma, jos toimihenkilö sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työkyvyttömyystapauksissa ja silloin, kun on kyse raskauden ja synnytyksen vuoksi myönnetystä vapaasta, tulisi työnantajan tarvittaessa huolehtia siitä, että toimihenkilö on tietoinen loman siirtomahdollisuuksista.
2. Toimihenkilöllä on oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös silloin, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että toimihenkilö loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Samoin on toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä loma, mikäli sen alkaessa tiedetään hänen jäävän erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle loman aikana.
3. Mikäli sairauden alkamisajankohtana voidaan luotettavan selvityksen perusteella pitää loman alkamishetkeä edeltävää ajankohtaa, voidaan loma siirtää, vaikka toimihenkilö olisi mennyt lääkäriin vasta loman alettua.
4. Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva toimihenkilön työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava vuosilomaksi, jos hän ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää.
5. Karenssiaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki viikonpäivät eikä pelkästään arkipäiviä.
6. Toimihenkilön on työnantajan pyynnöstä esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys.
14. Työkyvyttömyyden tai äitiysvapaiden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohta
1. Edellä 13 kohdassa, lukuun ottamatta äitiys- ja isyysvapaata, sovitulla tavalla siirretty varsinainen vuosiloma on annettava samalla lomakaudella ja lomakauden ulkopuolella annettava loma ennen seuraavan toukokuun 1 päivää. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty lomakaudella annettava loma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja muu loma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan 23 kohdassa tarkoitetulla lomakorvauksella.
2. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa ennen loman alkamisajankohtaa.
15. Vuosiloman säästäminen
1. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.
2. Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan tämän pykälän 3 kohdan 1 momentin ja 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta kahdeksantoista päivää ylittävä osa ja 3 kohdan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta kaksikymmentäneljä päivää ylittävä osa. Säästettävien vuosilomapäivien enimmäismäärä vuodessa on siten 12 päivää. Talvilomapidennyspäiviä ei voida säästää.
3. Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästövapaan aikana on vastaavasti voimassa mitä edellä 13 kohdassa sekä jäljempänä 21 kohdassa todetaan. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta maksettava sen mukaan kuin jäljempänä 23 ja 24 kohdissa todetaan. Työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi toimihenkilöllä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin jäljempänä 23 ja 24 kohdissa todetaan.
16. Säästämisestä sopiminen
1. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja tämän pykälän 12 kohdan 1 momentin mukaisesti varaa toimihenkilölle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Tarkoituksena on, että säästäminen on toimihenkilölle mahdollista aina silloin, kun siihen ei ole painavaa estettä.
Loman säästämisestä tehtyä sopimusta on pidettävä sitovana kunkin lomavuoden osalta. Sen muuttaminen esimerkiksi seuraavan lomavuoden keväällä ei yleensä ole asianmukaista, vaikka tällöin huomattaisiinkin, että toimihenkilöllä on vielä runsaasti pitämättä edellisen lomavuoden lomapäiviä. Sen sijaan säästövapaan pitoajankohdasta säästövaiheessa tehtyä sopimusta voiaan pitää sikäli alustavana, että siinä sovitaan esimerkiksi vain säästövapaan pitovuodesta. Tarkemmasta ajankohdasta voidaan sopia myöhemmin.
17. Säästövapaan antaminen
1. Säästövapaa on annettava toimihenkilölle viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty. Täten esimerkiksi lomavuoden 1995 vuosilomista säästettävä osa on pidettävä viimeistään vuoden 2000 kuluessa. Säästövapaa voidaan sopia pidettäväksi joko lomakaudella tai sen ulkopuolella. Sen liittäminen pitovuoden vuosilomaan on luontevaa.
Pidettävää säästövapaata koskevat samat säännökset kuin muutakin vuosilomaa. Esimerkiksi palkkaus sen ajalta määräytyy pitoajankohdan mukaan ja sitä annettaessa noudatetaan samoja laskentasääntöjä kuin varsinaisia vuosilomapäiviä tai talvilomapidennyspäiviä annettaessa. Samoin se voidaan siirtää kuten muukin vuosiloma.
18. Säästämisen vaikutus talvilomapidennykseen
1. Säästäminen vaikuttaa talvilomapidennyksiin sinä lomavuonna, jonka varsinaisesta vuosilomasta toimihenkilö säästää lomiaan.
2. Tilanne on ns. lyhytlomalaisen osalta esimerkiksi seuraava:
Mikäli toimihenkilö, jonka lomaoikeus on 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja jolla on 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta, säästää kyseisen vuoden varsinaisista lomapäivistään (30) kuusi päivää, jää hänelle tänä lomavuonna pidettäväksi 24 varsinaista vuosilomapäivää, joista hän voi pitää enintään 12 päivää lomakaudella (1.6. - 30.9), jotta hän saisi kuuden päivän enimmäismäärän mukaisen talvilomapidennyksen. Kyseisen vuoden vuosilomista hänelle annetaan tällöin 18 päivää lomakauden ulkopuolella.
Mikäli toimihenkilö vastaavassa tapauksessa säästäisi 12 päivää, jäisi hänelle lomavuonna pidettäväksi 18 varsinaista lomapäivää. Mikäli hän pitäisi niistä 12 päivää lomakaudella, saisi hän talvilomapidennystä 0,5 x 6 päivää (= 3 päivää), joten lomakauden ulkopuolella hänelle annettaisiin ´kyseisen vuoden lomista 9 päivää.
3. Ns. pitkälomalaisen osalta tilanne voi olla esimerkiksi seuraava:
Mikäli toimihenkilö, jonka lomaoikeus on 3 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ja jolla on 12 täyttä lomanmääräytymiskuukautta, säästää kyseisen vuoden varsinaisista lomapäivistään (36) 12 päivää, jää hänelle tänä lomavuonna pidettäväksi 24 varsinaista vuosilomapäivää, joista hän voi pitää enintään 22 päivää lomakaudella (1.6. - 30.9.), jotta hän saisi 9 päivää talvilomapidennystä. Lomakauden ulkopuolella hänelle annetaan kyseisen vuoden vuosilomista siten 11 päivää.
Mikäli toimihenkilö, jonka lomaoikeus on 3 päivää ja jolla on 10 täyttä lomanmääräytymiskuukautta, säästää kyseisen vuoden varsinaisista lomapäivistään (30) kuusi päivää, jää hänelle tänä lomavuonna pidettäväksi 24 varsinaista vuosilomapäivää, joista hän voi pitää lomakaudella (1.6. - 30.9.) enintään 18 päivää, jotta hän saisi 5 päivää talvilomapidennystä. Lomakauden ulkopuolella hänelle annetaan kyseisen vuoden lomista 11 lomapäivää.
Säästövapaapäivien lukumäärä pysyy niiden antoajankohdasta riippumatta aina lukumäärältään samana. Niitä ei siis esimerkiksi lyhytlomalaisten osalta koroteta puolella, vaikka ne pidettäisiinkin lomakauden ulkopuolella.
19. Säästövapaan vaikutus lomarahoihin ja vuosilomalisään
1. Sillä, että toimihenkilö säästää osan lomavuoden varsinaisista vuosilomapäivistään, ei ole vaikutusta lomarahojen maksuun. Lomarahat maksetaan kunakin vuonna sen mukaisesti, miten toimihenkilö on edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut lomaa. Samoin vuosilomalisä maksetaan normaalisti.
2. Sinä vuonna, jolloin säästövapaa pidetään, ei säästövapaapäiviltä makseta lomarahaa eikä vuosilomalisää.
20. Talvilomapidennys
1. Milloin tämän pykälän 3 kohdan 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna aikana kuin lomakautena, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että pidennys voi olla enintään kuusi arkipäivää. (Toimihenkilölle, jonka työsuhde on alkanut 1.1.1998 tai sen jälkeen, pidennys voi olla enintään kolme arkipäivää)
2. Milloin tämän pykälän 3 kohdan 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentäneljä arkipäivää lomakautena, myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle toimihenkilölle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Milloin toimihenkilö säästää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vähennetään edellä mainittua kolmenkymmenenneljän päivän enimmäismäärää vastaavasti. Mikäli toimihenkilöllä ei ole mainitun kohdan mukaan oikeutta lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, mikäli varsinaisesta vuosilomasta, josta on vähennetty säästettävien lomapäivien lukumäärä, pidetään enintään kolme neljäsosaa lomakautena.
3. Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä. Niissä tapauksissa, joissa lomia pidetään lomakauden ulkopuolella useammissa osissa, talvilomapidennys lasketaan koko vuotta koskevana eli toisin sanoen eri loman osien yhteenlasketusta määrästä. Pyöristyssääntöä sovelletaan tällöin vain kerran, ei siis kunkin loman osan kohdalla erikseen.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa toimihenkilö pitää 12 1/2 päivän lomastaan (5 x 2 1/2 päivää) 10 päivää lomakautena, lasketaan talvilomapidennys seuraavasti: 1/2 x 2 1/2 = 1 1/4. Lomakauden ulkopuolella jää siten pidettäväksi 2 1/2 + 1 1/4 päivää = 3 3/4, joka pyöristetään lomaa annettaessa neljäksi päiväksi.
4. Jos toimihenkilön työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua, tahi alkaa edellisen lomakauden jälkeen, ei asianomaisella ole oikeutta loman pidennykseen.
Milloin on kysymys tämän pykälän 3 kohdan 2 momentin mukaan myönnetystä lomasta, jossa viisitoista vuotta vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa täytyyy lomavuoden toukokuun lopun jälkeen, on vuosilomapäivien enimmäispituus aina kolmekymmentäkuusi (36) arkipäivää, sillä kyseessä olevassa tapauksessa toimihenkilöllä ei ole oikeutta talvilomapidennykseen.
5. Talvilomapidennyspäivät annetaan lomakauden ulkopuolella sen mukaan kuin tämän pykälän 11 kohdan 5 momentissa todetaan.
21. Vuosilomapalkka
1. Vuosilomapalkan maksaminen
Toimihenkilölle maksetaan 6 §:n mukainen kiinteä palkkaus vuosiloman ajalta.
2. Vuosilomapalkka
Vuosiloman ajalta maksetaan palkka kuten muunkin palkallisen poissaolon ajalta. Palkkaus suoritetaan tavanmukaisina maksupäivinä, eikä toimihenkilöllä ole oikeutta saada vuosilomapalkkaustaan ennen loman tai sen osan alkua.
Vuosilomapalkan suuruus määräytyy aina loman pitämishetken palkkauksen mukaisesti. Tällöin ei ole merkitystä esimerkiksi sillä, että toimihenkilö on palvellut osan edellisestä lomanmääräytymisvuodesta tai sen kokonaan osa-aikaisessa palvelussuhteessa, jossa palkkaus on ollut pienempi kuin mitä toimihenkilön palkkaus loman antohetkellä on. Samanlainen on tilanne silloin, kun hän on siirtynyt kokopäiväisestä työstä osa-aikatyöhön. Vuosiloma-ajan palkkaus määräytyy tällöin osa-aikatyöstä suoritettavan palkkauksen perusteella.
3. Vuosilomalisä
Toimihenkilölle maksetaan kutakin vuosilomapäivää kohden 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettujen ja jäljempänä lueteltujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteismäärästä (vuosilomalisä), jolloin vuosilomapäiviksi lasketaan myös talvilomapidennyksestä johtuvat päivät.
Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana sekä mahdollisten talvilomapidennyspäivien osalta loka-marraskuun aikana. Työsuhteen päättyessä vuosilomalisä maksetaan työsuhteen päättyessä taikka mahdollisimman pian sen jälkeen.
4. vuosi- ja sairauslomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot
Aattopäivänlisä, Iltatyölisä 15 %, Koulutuskorvaus, Lauantaityökorvaus, Luottamusmies- ja yhteistoimintalisä, Lähtöraha, Poikkeamakorvaus / Vapaa-ajan poikkeamakorvaus, Sunnuntaityökorvaus, Työhönsidonnaisuuslisä, Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa, Varallaolokorvaus TAL, Yötyölisä
22. Lomaraha ja sen määräytyminen
1. Toimihenkilölle, lukuun ottamatta 8 momentissa tarkoitettuja tapauksia, maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna. Lomapäiviksi ei kuitenkaan lasketa talvilomapidennyksestä johtuvia päiviä.
2. Lomaraha määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 5 ja 6 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.
3. Toimihenkilön lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lomapäivän palkkauksesta. Lomapäivän palkkaus saadaan jakamalla tämän sopimuksen 6 §:n mukainen kiinteä kuukausipalkka luvulla 25.
4. Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 5 ja 6 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuhteen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.
5. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka toimihenkilö on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
6. Toimihenkilölle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan, tai siirtyy suomalaisen valvontajoukon, tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen, taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä, tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jonka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
7. Jos toimihenkilö saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden vuosiloma-asetuksen mukaiseen pidempään lomaan, hänellä on oikeus lomarahaan myös näiden päivien osalta.
8. Lomarahaa ei makseta toimihenkilölle, jolle maksetaan lomakorvaus prosenttikorvauksena.
9. Työnantajan kanssa sovittaessa ja työtilanteen sen salliessa voidaan lomaraha vaihtaa vapaaksi seuraavasti:
Vuosilomapäivät Lomarahaa vastaavat vapaapäivät,
(ilman pidennyspäiviä) joita ei pyöristetä
36,0 18,0
33,0 16,5
30,0 15,0
27,5 14,0
27,0 13,5
25,0 12,5
24,0 12,0
22,5 11,5
22,0 11,0
21,0 10,5
20,0 10,0
18,0 9,0
17,5 9,0
16,0 8,0
15,0 7,5
14,0 7,0
12,5 6,5
12,0 6,0
10,0 5,0
9,0 4,5
8,0 4,0
7,5 4,0
6,0 3,0
5,0 2,5
4,0 2,0
3,0 1,5
2,5 1,5
2,0 1,0
23. Vuosilomakorvaus
1. Milloin työnantaja ei ole voinut järjestää vuosilomaa kalenterivuoden aikana, on siitä suoritettava lomakorvaus kohdissa 24 ja 25 sovitulla tavalla.
2. Mikäli loma on toimihenkilön suostumuksella kohdan 10 mukaisesti siirretty pidettäväksi seuraavana vuonna ennen kesäkuun 1 päivää, mutta lomaa ei ole voitukaan tänä aikana järjestää, on pitämättä jääneestä lomasta suoritettava lomakorvaus.
24. Vuosilomakorvaus tai vuosiloma työsuhteen päättyessä
1. Työsuhteen päättyessä on toimihenkilöllä oikeus saada kiinteää palkkaustaan vastaava lomakorvaus tai vuosiloma yhtä monelta lomanmääräytymiskuukaudelta kuin hän 3 - 9 kohtien mukaan saisi lomaa 2 kohdassa tarkoitetun lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä palvellun ajan perusteella niiltä työsuhteen päättymistä edeltäneiltä kalenterikuukausilta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta.
2. Mikäli toimihenkilö saavuttaa 3 kohdan 1 momentin 3 kohdassa mainitun palvelusajan kyseisen lomavuoden toukokuun jälkeen, mutta kuitenkin ennen työsuhteen päättymistä tai mikäli hänellä on välitöntä palvelusta vähintään yksi vuosi tai kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta ennen työsuhteen päättymistä, myönnetään loma kuluvan lomanmääräytymisvuoden kaikilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta 3 kohdan 1 momentin 2 tai 3 kohdan mukaisesti.
3. Jos toimihenkilö niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde saman lomanmääräytymisvuoden aikana alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään kahdeksantoista päivää eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.
4. Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä toimihenkilöllä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päättynyt.
5. Pääsääntöisesti loma on annettava lomapäivinä kaikissa niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista. Työnantajan on huolehdittava siitä, että toimihenkilölle järjestetään vuosiloma lomavuoden aikana tai toimihenkilön suostumuksella ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivää. Loman rahalla korvaamiseen voidaan turvautua vain painavista syistä. Tällaisia tapauksia ovat muun muassa ne, joissa toimihenkilö ei ole sairauden vuoksi voinut pitää lomaa ennen lomavuotta seuraavan kesäkuun 1 päivää tai palvelussuhde päättyy niin nopeasti, ettei työnantaja pysty lomaa järjestämään. Samoin kuolemantapauksen sattuessa suoritetaan toimihenkilön kuolinpesälle lomakorvaus toimihenkilön pitämättä jääneestä lomasta.
6. Erityisesti eläkkeelle lähtevien toimihenkilöiden osalta on työnantajan huolehdittava siitä, että asianomaiselle toimihenkilölle annetaan eläkkeelle siirtymishetkeen mennessä ansaittu loma lomapäivinä.
7. Vuosilomakorvausta suoritettaessa on erityisesti huomattava, että sitä ei suoriteta saamatta jääneestä talvilomapidennyksestä tai 3 kohdan 2 momentin mukaisesta loman pidennyksestä.
25. Vuosilomakorvauksen määräytyminen
1. Vuosilomakorvausta määrättäessä lasketaan pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/25 kiinteän kuukausipalkan määrästä.
2. Toimihenkilölle, joka toimii osa-aikaisessa palvelussuhteessa ja joka palvelussuhteensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä, ettei hänellä ole yhtään tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, suoritetaan lomapalkan asemesta lomakorvauksena 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.
3. Niille osa-aikaisille toimihenkilöille, jotka ovat olleet lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä välittömässä palveluksessa kyseisessä palvelussuhteessa vähintään yhden vuoden, suoritetaan lomakorvauksena 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.
4. Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosilomakorvausta.
26. Erinäiset sopimusmääräykset
1. Työsuhteen päättyessä sen johdosta, että toimihenkilö välittömästi siirtyy toisen VR-yhtiön palvelukseen, on hänellä oikeus siirtää pitämättä olevat varsinaiset vuosilomapäivät ja talvilomapidennyspäivät sekä säästämänsä säästövapaa pidettäväksi uuden työsuhteen kestoaikana siinä yhtiössä, jonka palvelukseen hän siirtyy.
2. Mikäli toimihenkilö siirtyy tämän sopimuksen mukaisten työnantajien välillä toisen yrityksen palvelukseen eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu lomakorvausta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, mikäli asianomainen sitä pyytää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.
3. Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuhteen perusteella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomainen on loman tai sen osan alkaessa.
4. Toimihenkilön oikeus vuosilomapalkkaan tai lomakorvaukseen raukeaa, jollei kannetta ole nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava.
