Rautatievirkamiesliitto ry:n säännöt
Säännöt on hyväksytty varsinaisessa liittokokouksessa 18. - 19.5.2006.
1 § Nimi ja Kotipaikka
2 § Tarkoitus
3 § Jäsenet
4 § Osastot ja ammatilliset yhdistykset
5 § Osaston ja ammatillisen yhdistyksen tehtävät
6 § Osaston eroaminen
7 § Liiton hallintoelimet
8 § Liittovaltuusto
9 § Äänivalta
10 § Edustajamäärä
11 § Kutsu
12 § Kokouksen avaus
13 § Liittovaltuuston kokouksen tehtävät
14 § Äänestys liittovaltuuston kokouksissa
15 § Liittoäänestys
16§ Työtaistelut
17 § Hallitus
18 § Hallituksen tehtävät
19 § Talous
20 § Tilivuosi ja tilinpäätös
21 § Tilintarkastus
22 § Ohje- ja johtosäännöt
23 § Kunniajäsenet
24 § Liiton merkit
25 § Ylimääräinen liittomaksu
26 § Liiton nimen kirjoitus
27 § Sääntöjen muutokset
28 § Liiton purkaminen
Kun klikkaat alla olevia sääntöpykälänimiä, pääset takaisin sääntöjen alkuun.
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Rautatievirkamiesliitto r.y., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki.
2 § Tarkoitus
Liiton tarkoituksena on toimia rautatievirkamiesten sekä heihin verrattavien toimihenkilöiden muodostamien alueellisten osastojen keskuselimenä, edustaa niitä sekä valvoa niiden ja niiden jäsenten oikeudellisia, palkkauksellisia sekä sosiaalisia etuja.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja, antaa lausuntoja, edistää 1. momentissa tarkoitettujen henkilöiden etua tarkoittavien aatteellisten ja sosiaalisten yritysten syntyä ja kehitystä tässä momentissa mainitulla tavalla, harjoittaa julkaisu- ja kustannus- sekä opintotoimintaa sekä hankkii ja ylläpitää 1. momentissa tarkoitetuille henkilöille ja heidän perheilleen tarkoitettuja virkistys- ja lomanviettopaikkoja ja vanhainkoteja.
Toimintansa tukemiseksi liitto kantaa liittomaksuja sekä voi toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä, hankkia ja omistaa kiinteistöjä, sekä harjoittaa majoitus- ja ravitsemusliikettä, kioskikauppaa ja elokuvateatterien pitoa. Toimintaansa varten liitto hankkii tarvittaessa asianomaisen luvan.
Liitolla voi olla jäsenkunnan etujen ajamista varten rahasto, joka kootaan liiton jäseniltä perittävinä rahastomaksuina. Rahastoa koskevat määräykset annetaan liittovaltuuston kokouksen hyväksymässä ohjesäännössä. Ohjesäännön muuttamiseen ja rahaston purkamiseen vaaditaan liittovaltuuston kokouksen päätös, jossa vähintään 3/4 äänestykseen osallistuneista sitä kannattaa.
3 § Jäsenet
Liiton jäseneksi voi hallituksen päätöksen perusteella päästä edellä 2. §:ssä tarkoitettu alueellinen rekisteröity osasto. Osastojen alueet hyväksyy liittovaltuusto.
Hallituksen päätöksen perusteella liitossa voi toimia rekisteröityjä ammatillisia yhdistyksiä, joiden jäsenet kuuluvat osastojen jäsenyyteen. Nämä yhdistykset eivät ole liiton jäseniä.
Liiton eläkeläisjäseneksi voidaan hyväksyä liiton osaston jäsen, joka välittömästi ennen eläkkeelle siirtymistään on ollut liiton osaston jäsenenä. Eläkeläisjäsen suorittaa liittovaltuuston kokouksen vuosittain vahvistaman eläkeläisjäsenmaksun. Eläkeläisjäsenellä ei ole äänioikeutta liittovaltuuston kokouksissa. Eläkeläisjäsenellä on oikeus käyttää liittohallituksen päättämiä jäsenetuja ja –palveluja sekä oikeus osallistua liittohallituksen päättämiin jäsentilaisuuksiin.
4 § Osastot ja ammatilliset yhdistykset
Osastojen ja ammatillisten yhdistysten tulee toimia liiton sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti, noudattaa näihin sääntöihin perustuvia liittovaltuuston ja hallituksen päätöksiä sekä pyrkiä kaikin tavoin toiminnassaan edistämään liiton tarkoitusperiä.
5 § Osaston ja ammatillisen yhdistyksen tehtävät
Osaston ja ammatillisen yhdistyksen tulee
1) lähettää joka vuosi tammikuun kuluessa liiton hallitukselle sen vaatima selvitys edellisen kalenterivuoden päättyessä osastoon ja yhdistykseen kuuluvista jäsenistä
2) ilmoittaa viipymättä liiton hallitukselle tiedot toimihenkilöistään
3) lähettää toiminta- ja tilikertomuksensa liiton hallitukselle viipymättä vuosikokouksensa jälkeen. Tämä kohta ei koske ammatillista yhdistystä.
6 § Osaston eroaminen
Osaston, joka on päättänyt erota liiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai liiton puheenjohtajalle tai edustajansa kautta ilmoittamalla erosta liittovaltuuston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroamisilmoituksen tulee perustua osaston kokouksen päätökseen, josta on esitettävä asianomainen pöytäkirjanote eroamisilmoituksen yhteydessä.
Jos osasto jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai menettelee niin, että jäsenkunnan arvo tai liiton toiminta siitä kärsivät, voi liittovaltuuston kokous erottaa sen liiton jäsenyydestä. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan vähintään 3/4:n enemmistö annetuista äänistä.
Osaston erottua tai tultua erotetuksi sen velvollisuudet liittoa kohtaan raukeavat. Se on kuitenkin velvollinen suorittamaan liitolle liittomaksut eroamisilmoituksen tekemistä tai erottamista seuraavalta kalenterivuosipuoliskolta.
Osastolla, joka eroaa tai erotetaan liitosta, ei ole mitään oikeutta liiton omaisuuteen.
7 § Liiton hallintoelimet
Päätäntävaltaa liiton asioissa käyttää valtuutettujen kokous, jota näissä säännöissä kutsutaan liittovaltuustoksi. Liiton hallintoa hoitaa hallitus.
8 § Liittovaltuusto
Liittovaltuuston toimikausi on kolme vuotta. Liittovaltuuston kokoukset ovat varsinaisia tai ylimääräisiä liittovaltuuston kokouksia. Toimikauden ensimmäinen varsinainen kokous on vaalikokous.
Varsinainen liittovaltuuston kokous pidetään joka vuosi huhtikuun aikana.
Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Ylimääräinen liittovaltuuston kokous on pidettävä myös, kun vähintään 1/3 liiton osastoista sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta pyytää.
Kokouksen ajan ja paikkakunnan määrää hallitus. Ylimääräinen kokous on kuitenkin pidettävä viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun sitä on vaadittu.
9 § Äänivalta
Äänivaltaa liittovaltuuston kokouksessa käyttävät osastojen valitsemat edustajat (valtuutetut). Tätä varten edustajalla tulee olla osaston antamana valtakirjana ote sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa hänet valittiin edustajaksi. Osaston on lähetettävä valitsemiensa edustajien valtakirjat liitolle vaalikokousvuonna välittömästi valintojen jälkeen. Valtakirja on voimassa koko toimikauden.
Jokaisella edustajalla on yksi ääni.
10 § Edustajamäärä
Jokainen osasto on oikeutettu valitsemaan liittovaltuuston kokoukseen yhden edustajan jäsenmääränsä kutakin alkavaa 50 lukua kohden, kuitenkin vähintään 2 edustajaa sekä vastaavan määrän yleisvaraedustajia. Liittovaltuuston varsinaisen jäsenen paikkaa ei voida täyttää toisesta osastosta olevalla varajäsenellä. Liittovaltuuston jäsenen tulee olla osaston jäsen. Liiton hallituksen jäsen tai varajäsen ei voi toimia liittovaltuuston jäsenenä.
jos varsinainen jäsen on ilmoittanut esteen tai tullut 1 mom. mukaan esteelliseksi, kutsutaan hänen tilalleen varajäsen.
Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.
Osaston jäsenlukuna pidetään liittomaksunsa suorittaneiden osaston jäsenten kokonaislukumäärää vaalikokousvuotta edeltävän kalenterivuoden lopussa.
Hallitus ilmoittaa vaalikokousvuoden tammikuun aikana kullekin osastolle, kuinka monta edustajaa se on oikeutettu lähettämään liittovaltuuston kokoukseen.
Kullakin ammatillisella yhdistyksessä on oikeus lähettää kaksi tarkkailijaa liittovaltuuston kokoukseen. Tarkkailijalla on liittovaltuuston kokouksessa puhevalta ja oikeus tehdä esityksiä, mutta ei äänioikeutta.
11 § Kutsu
Kutsu liittovaltuuston kokoukseen lähetetään valtuutetuille kirjeellä. Varsinaiseen liittovaltuuston kokoukseen on kutsu lähetettävä vähintään 20 päivää ja ylimääräiseen liittovaltuuston kokoukseen vähintään 3 päivää ennen kokousta. Liittovaltuuston toimikauden ensimmäisen varsinaisen kokouksen (vaalikokouksen) kutsu lähetetään edellä mainitusta poiketen osastoille, jotka valitsevat edustajat 10 &:n mukaisesti.
Kokouskutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi ja kutsun mukaan on liitettävä osastojen ja ammatillisten yhdistysten esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla. Muu asia voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tekee siitä kokouksen alussa esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään 3/4:n enemmistö annetuista äänistä sitä kannattaa. Yhdistyslain 23. §:ssä mainituista asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa erityisesti ilmoitettu.
Osasto tai ammatillinen yhdistys saa asian käsiteltäväksi varsinaisessa liittovaltuuston kokouksessa tekemällä siitä perustellun kirjallisen esityksen liiton hallitukselle viimeistään kokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä.
Kokouksen esityslista liitteineen ja jäsenten tekemät esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla on toimitettava liittovaltuuston jäsenille kokouskutsun yhteydessä sekä tiedoksi liiton osastoille ja ammatillisille yhdistyksille.
12 § Kokouksen avaus
Liittovaltuuston toimikauden ensimmäisen varsinaisen kokouksen (vaalikokouksen) avaa liiton puheenjohtaja tai jompikumpi liiton varapuheenjohtajista tai heidän estyneinä ollessa hallituksen iältään vanhin läsnä oleva jäsen, jonka johtaessa puhetta kokous valitsee liittovaltuuston keskuudesta liittovaltuuston puheenjohtajan ja kaksi liittovaltuuston varapuheenjohtajaa.
Muun liittovaltuuston kokouksen avaa liittovaltuuston puheenjohtaja tai jompikumpi liittovaltuuston varapuheenjohtajista, tai heidän estyneinä ollessaan liiton puheenjohtaja tai läsnä olevista hallituksen jäsenistä iältään vanhin. Mikäli liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ovat estyneinä, valitsee kokous liiton puheenjohtajan tai hallituksen iältään vanhimman jäsenen johtaessa kokoukselle puheenjohtajan liittovaltuuston keskuudesta.
13 § Liittovaltuuston varsinaisen kokouksen tehtävänä on
1) käsitellä hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta
2) käsitellä hallituksen kertomus liiton tileistä edellisen kalenterivuoden ajalta ja päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
3) päättää ylijäämän käytöstä
4) vahvistaa liiton talousarvio kuluvaa tilivuotta varten sekä päättää liittomaksun ja eläkeläisjäsenmaksun suuruus liittovaltuuston kokousta seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien sekä päättää maksun suorittamisajankohta
5) määrätä osastoille palautettavan liittomaksun osan suuruus ja suorittamisaika
Toimikauden ensimmäisen varsinaisen kokouksen (vaalikokouksen) tehtävänä on em. asioiden lisäksi:
6) valita liittovaltuuston varsinaisten jäsenten keskuudesta liittovaltuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa
7 valita liiton puheenjohtaja
8) valita liiton ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja
9) valita hallituksen muut varsinaiset jäsenet
10) valita henkilökohtaiset varajäsenet muille hallituksen jäsenille paitsi liiton puheenjohtajalle
11) valita kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa sekä määrätä missä järjestyksessä varatilintarkastajat kutsutaan estyneen tilalle
12) päättää muista kokouskutsussa mainituista ja 11. §:n 2. momentin mukaan käsiteltävistä asioista.
Eronneen hallituksen jäsenen tai varajäsenen tilalle on valittava uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eroamista lähinnä seuraavassa liittovaltuuston varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa. Asiasta on tällöin kokouskutsussa mainittava.
14 § Äänestys liittovaltuuston kokouksessa
Äänestys liittovaltuuston kokouksessa on avoin. Jos joku äänestäjistä ennen äänestyksen toimeenpanoa vaatii suljettua lippuäänestystä ja sitä on kannatettu, on äänestys toimitettava suljetuin lipuin. Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö paitsi pykälissä 6, 11, 16, 23, 25, 27 ja 28 mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee.
15 § Liittoäänestys
Liittovaltuuston kokousten välisenä aikana voi hallitus päättää, että liittovaltuuston päätäntään kuuluvissa asioissa toimitetaan liittoäänestys, jonka tulos on sitova. Hallitus voi toimittaa myös neuvoa antavan liittoäänestyksen, kun se haluaa ennen ratkaisunsa tekoa saada selville liiton osastojen jäsenten mielipiteen.
Neuvoa antava äänestys voidaan suorittaa sellaisessa asiassa, joka ei koske koko jäsenkuntaa ja myös siten, että siihen voi osallistua vain osa jäsenistöstä.
Sitova jäsenäänestys on toimeenpantava myös, kun vähintään 1/3 liiton osastoista sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii ja esittää perusteluineen asian, josta äänestys olisi toimitettava. Äänestys on tällöin aloitettava viimeistään 15 päivän kuluessa siitä, kun sitä on vaadittu.
Liittoäänestys voidaan toimittaa vain sellaisesta asiasta, joka asetetaan hyväksyttäväksi tai hylättäväksi tai kahdesta erilaisesta ehdotuksesta siten, että vastaus voidaan antaa kirjoittamalla äänestyslippuun jaa tai ei. Neuvoa antava äänestys voidaan toimittaa myös useammasta erilaisesta ehdotuksesta.
Jos on äänestettävä asiasta, joka on joko hyväksyttävä tai hylättävä, äänestäjä kirjoittaa äänestyslippuun jaa tai ei. Jos vaihtoehtoja on useampia, äänestäjä ilmoittaa kantansa merkitsemällä äänestyslippuun kannattamansa ehdotuksen numeron.
Mikäli sitovaksi ilmoitettu liittoäänestys koskee avoimen työtaistelun aloittamista tai jatkamista, on äänestyksen tulos hallitusta sitova vain, jos vähintään 2/3 annetuista äänistä kannattaa avoimen työtaistelun aloittamista tai jatkamista.
Hallitus määrää ajan, milloin äänestys on osastoissa toimitettava. Osastoille on annettava äänestysaikaa vähintään seitsemän vuorokautta siitä, kun äänestysehdotukset ovat osastoille saapuneet.
Liittoäänestyksessä ei saa käyttää valtakirjaa. Äänestyssalaisuus on turvattava.
Äänestyslippu on hylättävä, jos siihen on tehty tarkoitetun äänestysmerkinnän lisäksi muita merkintöjä.
Äänestyksessä laadittu pöytäkirja on lähetettävä äänestyslippujen kera liittohallitukselle kolmen päivän kuluessa äänestyksen päättymisestä.
Muuten äänestys toimeenpannaan hallituksen antamien ohjeiden mukaan.
16 § Työtaistelut
Päätöksen työtaisteluun ryhtymisestä tekee vähintään 2/3 äänten enemmistöllä liittovaltuusto. Liittovaltuusto voi vähintään 2/3 äänten enemmistöllä valtuuttaa liiton hallituksen päättämään työtaisteluun ryhtymisestä.
Päätös on liiton osastoja ja niiden jäseniä sitova.
Työtaisteluun ryhtymistä koskeva asia voidaan asettaa liittoäänestykseen.
17 § Hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi ja liiton ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä yhdeksän muuta varsinaista jäsentä. Jokaisella hallituksen jäsenellä, paitsi puheenjohtajalla, on henkilökohtainen varajäsen, joka kutsutaan hallituksen kokoukseen, jos varsinainen jäsen on estynyt. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta.
Hallituksen tulee mahdollisimman pian liittovaltuuston vaalikokouksen jälkeen valita juoksevien asioiden hoitamista varten 3-5 -jäseninen työvaliokunta. Hallitus voi avukseen ja valvontaansa asettaa jaostoja, toimikuntia tai työryhmiä valmistelemaan ja hoitamaan ne asiat, jotka hallitus niille antaa.
Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai jos vähintään kolme jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti liiton puheenjohtajalta vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun liiton puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi jäsentä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänestys hallituksessa on avoin.
Jos kuitenkin vaalissa tehdään kannatettu ehdotus suljetusta lippuäänestyksestä, on sellainen toimitettava. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaalissa, jossa arpa ratkaisee.
18 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa liiton asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja liiton sääntöjen mukaisesti.
Hallituksen tehtävänä on muun muassa
1) edustaa liittoa
2) pitää luetteloa liiton osastoista ja ammatillisista yhdistyksistä
3) kutsua koolle liittovaltuuston kokous ja valmistaa niille esitettävät asiat
4) panna täytäntöön liittovaltuuston päätökset
5) hoitaa taloudellisesti liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia, että tilinpäätös tehdään määräaikana
6) valmistaa ehdotus liiton talousarvioksi
7) ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa talousarvion rajoissa
8) ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen edistämiseksi.
19 § Talous
Osastojen jäsenet suorittavat liitolle liittomaksuna liittovaltuuston vahvistaman osan palkkatuloistaan. Liittomaksu sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun.
Osastojen toimintakustannusten peittämiseksi liitto suorittaa osastoille liittovaltuuston vahvistaman osan liittomaksuista.
Liittomaksun lisäksi osasto on oikeutettu kantamaan jäseniltään osaston vuosikokouksen vahvistaman lisäjäsenmaksun, joka ei saa olla enempää kuin 10 % liittomaksusta.
Mikäli osaston jäsen sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden takia lakkaa saamasta täyttä palkkaa, tulee osaston johtokunnan liiton asettaman määräajan jälkeen tehdä perusteltu esitys liittomaksuvapautuksen myöntämiseksi liiton hallitukselle, joka päättää vapautuksesta.
Mikäli jäsenen maksukyky on jonkin muun syyn takia oleellisesti heikentynyt on meneteltävä samoin. Esityksessä on mainittava, olisiko jäsenmaksuvapautus myönnettävä kokonaisena vai osittaisena.
Mikäli osaston jäsen on määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, työttömänä, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia virkavapaalla menettäen koko palkkauksensa, on hän tältä ajalta vapautettu liittomaksusta ilman anomusta.
Osastot eivät maksa mitään jäsenmaksua liitolle.
20 § Tilit ja tilintarkastus
Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina jätettäväksi tilintarkastajille viimeistään helmikuun 15. päivä.
21 § Tilintarkastus
Tilintarkastajien tulee tarkastaa liiton hallintoa: sen tilit, kassa, arvopaperit ja muu omaisuus. Tarkastuksestaan heidän on annettava hallitukselle ennen helmikuun loppua kirjallinen kertomus, jonka tulee sisältää mahdolliset muistutukset ja huomautukset sekä lausunto tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
22 § Ohje- ja johtosäännöt
Hallituksen asettamien elimien sekä toimihenkilöiden tehtävät määritellään hallituksen vahvistamissa ohje- ja johtosäännöissä tai hallituksen päätöksillä.
23 § Kunniajäsenet ja liiton merkit
Liitto voi kutsua liitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti toimineen henkilön kunniapuheenjohtajakseen. Päätöksen asiasta tekee varsinainen liittovaltuuston kokous (vaalikokous) hallituksen esityksestä. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sen puolesta on annettu vähintään 3/4:n enemmistö annetuista äänistä.
Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.
Kunniajäseneksi kutsuu liittovaltuuston vaalikokous hallituksen esityksestä henkilön, joka on toiminut liitossa pitkäaikaisesti ja erityisen huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton tarkoitusperien toteuttamista.
24 § Liiton merkit
Liitolla on jäsenmerkki sekä kultainen ja hopeinen ansiomerkki. J ä s e n m e r k i n voi jokainen liiton osaston jäsen lunastaa itselleen. A n s i o m e r k i n antaa liiton hallitus tarkoitukseen vahvistamiensa ohjesääntöjen mukaisesti.
25 § Erinäisiä säännöksiä
Liittovaltuustolla on oikeus määrätä kannettavaksi ylimääräinen liittomaksu, jonka suuruus on enintään 1/4 kokousvuoden liittomaksusta ja joka on tilitettävä liittovaltuuston määräämänä aikana. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sen puolesta on annettu vähintään 3/4:n enemmistö annetuista äänistä.
26 § Liiton nimen kirjoitus
Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista kukin heistä yhdessä liiton sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa tai se tai ne toimihenkilöt, jotka hallitus siihen määrää määräyksessä tarkemmin mainitussa järjestyksessä.
27 § Sääntöjen muutokset
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain liittovaltuuston kokouksen päätöksellä ja tällöin vaaditaan, että vähintään 3/4:n enemmistö annetuista äänistä niitä kannattaa.
28 § Liiton purkaminen
Liiton purkamiseen vaaditaan kahden, vähintään 30 päivän väliajoin pidetyn liittovaltuuston kokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa tulee vähintään 3/4:n enemmistön annetuista äänistä kannattaa päätöstä.
Jos liitto purkautuu, luovutetaan sen jäljelle jäänyt omaisuus sitten, kun velat on maksettu purkamispäätöksessä tarkemmin mainitulla tavalla yhdelle tai useammalle muulle rekisteröidylle yhdistykselle, joka tai jotka lähinnä toimivat näissä säännöissä mainittujen tarkoitusperien toteuttamiseksi tai ellei sellaisia yhdistyksiä ole, Rautatievirkamiesten Vanhainkotisäätiölle tai muille sellaisille oikeuskelpoisille yhteisöille tai kassoille, joiden tarkoitus läheisesti vastaa liiton tarkoitusperiä.
Virkistys- ja lomanviettotarkoituksiin liitolle saatu tai hankittu kiinteä omaisuus irtaimistoineen on liiton purkautuessa jätettävä samaa tarkoitusta varten perustettavalle säätiölle.
Lahjoitettu tai testamentattu omaisuus on käytettävä sille määrättyyn tarkoitukseen.
Säännöt on hyväksytty Rautatievirkamiesliitto r.y:n varsinaisessa liittokokouksessa 19.5.2006.
